HOUSEFIVE

*****

Bye for now.

21.12.2016
Kuinka asiat voivat muuttua viikossa. Tai onhan tähän monet syyt johtaneet jo pidemmän aikaa; masennus ja paniikkikohtaukset ovat taas muuttuneet akuuteiksi. Mulla on tämän sortin ongelmia ollut aina enkä niistä häpeä puhua ääneen, vaikka häpeä tietysti usein liittyy mielenterveysjuttuihin. Olen vain asettanut itselleni liian kovat paineet kaikesta, blogistakin, ja muutto tänne uuteen paikkaan pois tutuista ympyröistä laukaisi nyt tuon paniikkihäiriön.

Blogi sulkeutuu nyt tämän myötä ainakin toistaiseksi. Tämä on ollut rakas harrastus jo melkein kuuden vuoden ajan ja olen aikaisemminkin osannut ottaa taukoja, kun elämä muuten on ollut liian kuormittavaa. Nyt en ole aivan varma palaanko takaisin. En silti poista blogia, koska sekin vähän ahdistaa ettei tätä enää olisi.

Nyt täytyy keskittyä vain paranemiseen ja perheeseen. Jouluksi toivon paniikkikohtauksetonta päivää ja lasten iloa, yhteistä aikaa perheellä. Onneksi tukiverkkoni ja rakkaimpani - mies, siskot ja vanhemmat - jaksavat  ymmärtää ja tsempata. Olen niin kiitollinen heistä.

Juuri nyt on vaikea olla toiveikas, mutta ehkäpä pikkuhiljaa tilanne taas normalisoituu.

Oikein lämmintä joulua kaikille tätä tekstiä lukeville ja pitäkää lähimmäisistä huolta ja itsestänne. Jutelkaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tehkää asioita, mistä nautitte, olkaa armollisia itsellenne. Joulu tulee ilman täydellisiä siivouksia ja koristeita ja kattauksia. Kivoja ne tietysti ovat nekin, mutta tärkeintä on olla rakkaiden kanssa hymyillen.

Voikaa hyvin,
pikkuisen särkynyt Sara xxx

Äiti on paras.

10.12.2016
Äiti on  vain niin paras. 



Vaikka parasta äidin vierailussa on ihan vain äiti, tuo äiti aina kaikista parhaimmat tulijaiset.
Ruisleipää, irtoharjaksia tiskiharjaan (tämä siis ihan pyynnöstä :D), pölypusseja meidän Suomi-imuriin, piparkakkutaikinaa, nyhtökauraa, hassut joulusukat ja ruotsalaisia sisustuslehtiä.
Mamma tietää just mistä minä tykkään <3


 Äidin kanssa on maailman parasta kierrellä kaupoissa ja erityisesti niissä, missä on kaikkea somaa sisustusälää myynnissä. Joulukoristeet saavat meidät molemmat huokailemaan onnellisena.
Niin tätä obikoristettakin olin jo aikani miettinyt ja äidin siihen ihastuessa myöskin oli ostopäätös selvä. On se ihana kaikin puolin.


Äitihän on myös maailman mahtavin mummi, kuka saa pitkänmatkan lastenlasten kanssa kuitenkin mummitella leipomalla yhdessä ja mummi jaksaa lukea ainakin kymmenen suomenkielistä kirjaa putkeen. Ja siis saisihan tuota piparkakkutaikinaa tehtyä itsekkin, mutta täytyy sanoa, että kaupan taikina on aina mielestäni ollut maultaan parempaa ;) 

Tänään äiti lupautui hoitamaan lapsia niin, että minä pääsen lähtemään Suomalaisiin pikkujouluihin Corkiin. Nuha ja flunssa painaa päällä, mutta näitä kemuja en missaa missään nimessä. 

Vielä muutama päivä aikaa viettää äidin kanssa yhdessä ja en kyllä tiedä mitenpäin sitten ollaan, kun hän ei olekkaan täällä enää. täytyy varmaan heti ruveta tutkimaan lentolippuja Suomen matkaa varten.

Toivottavasti teillä muilla on myöskin kiva viikonloppu <3 Sara xx


Täydellisen kuvan ulkopuolelta.

8.12.2016

Niin kuin tiedätte; mä olen aina halunnut antaa tämän blogin myötä eniten vertalaistukea ja aito oma itseni. Tietysti nautin visuaalisesti kauniista asioista, kauniista kuvista ja yritän enemmän tuoda esiin kepeämpiä ja mukavempia arjen yksityiskohtia. En itsekkään jaksa lukea inhorealistisia blogeja likapyykeistä ja sen sellaisista, vaikka toki sitähän se elämä on suurimmilta osin. 

Toisaalta omalta näppäimistöltäni varmasti aistittavissa aika tarkasti fiilikset, vaikka sitten ne olisi niitä apeampiakin juttuja. En vain osaa feikata tunnetiloja ja siksipä olen nyt useamman päivän miettinyt mitä ihmettä voisin suoltaa tänne blogin puolelle? Todellisuus on se, että olen ollut ihan jäätävän päänsäryn kourissa melkein viikon, mikä johtuu kovasta lihasjumista niskan seutuvilla. Vasta tänään tuntuu siltä, että pystyn katsomaan näitä näytöllä pomppivia kirjaimia, tekstiviestien kirjoittaminen on ollut tuskallista. Ei tällaisia juttuja ole kiva kirjoittaa mihinkään hyvänmielen-blogiin, mutta toisaalta kun ei itse pysty mihinkään muuhun keskittymään, on ihan mahdotonta tekaista asiaa tikusta.

Varsinkin, kun valokuvien saldo koko viikolta on tämä:


Juu. Joulukorttikuvauksetkaan ei tänä vuonna oikein menneet putkeen. Oltiin kuvaamisesta puhuttu jo pari viikkoa. Olin prepannut ja tsempannut ja pyytänyt hymyilemään nätisti. Ja luulin, että koira olisi heikoin lenkki saada asettumaan kuvaan. Nyt nämä kyllä jo naurattavat :) Lapsiin tietysti tarttuu tunnetilat ja oma oloni kipeän pään kanssa erityisesti. Olisi ja olisi, mutta olisipa tosiaan pitänyt osata lukea omia lapsia vähän parempi ja olla edes yrittämättä tuona hetkenä. 

Katsotaan jos ryhdyn korttihommiin vielä uudemman kerran vaiko annetaanko joulukorttien olla tältä vuodelta. Tämä viikko on tosiaan mennyt ihan ohi ja uskomatonta, että joulu on jo parin viikon päästä! Mikä tuntui pitkältä joulunalusajalta onkin hujahtamassa ohi. Äitini saapuu tänne meille tänään iltapäivällä ja se on kyllä paras juttu ikinä <3

Palailen kyllä paremmilla jutuilla pian :) Kuulemisiin, Sara xxx

p.s. sillä aikaa voitte kurkata nämä vanhemmatkin enemmän tai vähemmän onnistuneet korttikuvat 2012, 2013 ja 2015